BREMEN, VOI P...
No niin, Bremenin leirintäalueelle pääsimme siis sujuvasti. Joku tuossa kysyi, että olemmeko törmänneet Bremenin soittoniekkoihin ja kyllä vaan, useammankin kerran, ensimmäisenä leirintäalueella. Soittoniekat kasseissa. Sitten kaupungilla. Kuvan nopeakinttuinen lapsi ei kuulu sukuun. Pääsimme leirintäalueelle vasta kolmelta, mutta koska pimeän tuloon oli aikaa vielä nelisen tuntia, päätimme ajaa 7 km matkan fillareilla vanhaan kaupunkiin. Ilmakin oli tosi hyvä pyöräilyyn, jotain 18 astetta ja tyyni leppoisa keli. Helppoa kuin heinänteko. Tuosta vaan puiston laitaa suoraan kohti Altstadtia. Pääsimmekin ihan hyvin perille. Vaikka pyörille oli hyvät ja selkeät kaistat, hyydyin liikenteeseen kilometri ennen vanhaa kaupunkia. Jätimme fillarit siis vähän kauemmaksi ja kysyttyämme vielä paikallisilta viimeiset ohjeet, kävelimme loppumatkan. Reitti oli helppo. Koska missään ei siinä pyörien kohdalla näkynyt yhtään tien nimeä, otin maamerkeiksi pienen puiston pyörien vieressä ja seur...