Eurooppa retkeilyautolla 2019, Norjan reissu 2020 ja Eurooppa 2023, Kroatia 2024, Lofootit 2024

Joku voipi ihmetellä miten tämmöisessä pikkuautossa elellään. Valoitan sitä nyt hieman. Ensimmäisen kahden huonosti nukutun yön jälkeen mietin itsekin, että mitä ihmettä tästä mahtaa tulla? Kun 160 senttisestä sängystä siirrytään 120 senttiseen, niin on siinä ihmettelemistä. Mutta yllätys yllätys, ihminen on sopeutuvainen eläin. Ensimmäisten öiden jälkeen on nukuttu hyvin. Nukkumakoppero Koska koko ajan ollaan lähituntumassa ahtaissa tiloissa, vaatii se luovuutta, luovimista, tilan antamista ja hermoja, itse asiassa ihan kuin avioliitossa, jos nyt syvälliseksi heittäydytään. Mutta kaiken kaikkiaan tämä on älyttömän kivaa!! Luovi ja väistele Kahvinkeitto. Kuka muka tarvitsee kahvinkeitintä? Kahvila ja ravintola

No niin, jäimme viimeksi siihen, että korjasimme (minä siis osallistuin pitämällä välillä pyörää pystyssä) fillarin kumin ja kävimme hyvin ansaituilla olusilla (Siihen osallistuin täysvaltaisesti). Sitten olikin taas miettiminen, että mihinkä suuntaan nyt ? Ei siis mitään hajua. Lopulta päätimme luottaa Googlen kaikkivoipaisuuteen ja antaa sen ohjata meidät takaisin leirille. Reitti teki aikamoisen pitkän kaarroksen, mutta sillä mentiin. Usko alkoi hiipua siinä vaiheessa, kun tultiin vankilan porteille ja olisi pitänyt ajaa vankilan muurin vierustaa umpitielle. Onneksi löytyi jälleen ystävällinen sielu nuoren naishenkilön ruumiissa. Tämä oli englantilainen ja oli asunut Berliinissä peräti 10 päivää. Vaikka hän oli yhtä pihalla kuin mekin, niin oli heti valmiina jelppimään. Pysäytimme yhdessä fillaristimiehen, joka selitti, että meidän piti mennä pientä kinttupolkua pitkin metsän läpi. Selvä! Ei yhtään epäilyttävää, mutta totta tosiaan, sinne googlekin meidät lykkäsi. Oli kuulkaa mielen...