SAKSAN MAALLA

 Laivamme lähti Vuosaaren satamasta klo. 15.00 ja olimme perillä Lubekissä 30 tunnin kuluttua. Rahtilaivalla matkustaminen on aikamoista ajantappoa, jota rytmittää ruokailu, virvokkeiden nauttiminen ja nukkuminen. Laivalla on pieni baari, ruokaravintola ja pieni kauppa. Ei siis tarvitse pelätä, että humpanjytke yläkerrassa häiritsisi unta.

Lähtötunnelmissa.
 

Itselläni tuli testattua pari alkoholitonta olutta kiitos massiivisen antibioottikuurini. Tämä vehnäolut oli yllättävän hyvää, vaikka sitä voisi lähinnä verrata sahtiin.


Merenkäynti koveni iltaa kohti ja nukkumaan mennessä ryskyi ja paukkui jo aika lailla. Nukkumistani ei helpottanut todellakaan edellisenä yönä näkemäni uni, jossa laiva upposi pimeyteen ja odottelin vain milloin merivesi tulvisi suuhuni. 

Olin tehnyt sen verran alustavia tutkimuksia, että olin valinnut meille Saksassa ensimmäiseksi yöpaikaksi Travemundessa sijaitsevan matkaparkin. Ei tarvinnut sitten yön pimeydessä mietiskellä minne auton suuntaisi. 

Ensimmäinen yöpaikka sateisessa Saksassa.

Seuraava suunnitelmani ja samalla myös viimeinen tarkka suunnitelmani oli se, että halusin nähdä Hollannissa sijaitsevan Giethoornin kylän. Jos sinne päästään (meistä kun ei aina tiedä), niin kirjoittelen siitä sitten lisää. Matkaa sinne on kuitenkin sen verran, että puolessa välissä yövyttiin Bremenissä, josta löytyi myös avoinna oleva leirintäalue. 
Emme halunneet ajaa Bremeniin koko matkaa moottoritietä pitkin, sillä pidemmän päälle pelkkien autojen ja tuulimyllyjen näkeminen tylsistyttää. Ja kuten joskus aiemminkin olen maininnut, niin liikennettä riittää aivan järjettömän paljon. Siksipä päätimme siirtyä pienemmälle tielle, jonka valitsin tästä kirjasta:

Siinä se on. Buumerin matkaopas. Vain kaksikymmentä vuotta vanha ja yhä pelittää. On google maps, joo, sanovat viisaat, mutta en vain millään jaksa tiirata pienestä kännykän näytöstä karttoja. Haluan kokonaiskuvan.
Tässä tapauksessa en haluaisi millään myöntää, mutta taidan kuitenkin kertoa, että olin jossain vaiheessa himpun verran huolissani, että oltiinko menossa edes oikeaan suuntaan. 


Yritimme löytää kahvipaikaksi näköalapaikan.

Ajoimme loppujen lopuksi aivan suunnitellusti Bremenin leirintäalueelle.

Kommentit

  1. Aika sateiselta näyttää mutta jos yhtään helpottaa niin Suomessa näyttää tosi sateiselta,myrskyiseltä ja kylmältä. Onko Bremenin soittoniekkoja näkynyt...heh.heh kysyy se kiva naapuri?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti