Seuraavaksi kännykkäni räpläyksen jälkeen valikoitui jälleen Unescon maailmanperintölistan jäsen luostarisaari Mont Saint-Michel. Saaren ensimmäiset rakennelmat ovat yli tuhannen vuoden takaa eli historiikkia löytyy. Saaren historiasta löytyy hyvät selostukset wikipediasta.
 |
| Ensin tietenkin poistuimme Cherbourgista ostamatta sateenvarjoja, vaikka olin niin alunperin ajatellut. Tämän kommentin ymmärtää vain buumerisukupolvi. |
 |
| Täälläkin on nopeusvalvonta ja tuollaisella merkillä siitä varoitetaan. |
 |
| Siellähän se jo näkyy. |
Jos yhtään kuvittelimme, että ei ole turistikausi, niin pieleen meni. Valtaisa parkkialue oli täynnä autoja ja porukkaa tietysti aivan mahdottoman paljon. Parkkipaikalta saattoi joko kävellä saarelle tai mennä ilmaisella bussikyydillä. Matkaa oli 3 km, joten menimme saarelle päin bussilla ahtautuen kuin sillit suolaan. Ei mikään ihme, että bussikyyti ja alueella kävely olivat ilmaisia, kun parkkimaksu oli suolaiset 17 euroa.
 |
| Ilmainen bussi, jossa oli ohjaamo molemmissa päissä. |
 |
| Muurien sisäpuolella oltiin kuin keskiaikaisessa kylässä sillä poikkeuksella, että jokainen talo oli täynnä ravintoloita ja matkamuistomyymälöitä. |
 |
| Tuulensuojassa lämpökin helli meitä. |
 |
| Takaisin kävelimme, reippaita kun olemme. |
Sinne jätimme luostarisaaren, joka oli kyllä hieno ja näkemisen arvoinen paikka. Mitenkä paljon siellä onkaan turisteja elokuussa, kun nytkin porukkaa oli yllin kyllin?
Seuraavaksi suuntasimme Dinanin pikkukylään. Sen liepeiltä löytyi todella hyvä leirintäalue, jossa kaiken ajamisen jälkeen otimme illan rennosti lueskellen ja auringosta nautiskellen.
Kommentit
Lähetä kommentti