Berliinin seikkailut jatkuvat

No niin, jäimme viimeksi siihen, että korjasimme (minä siis osallistuin pitämällä välillä pyörää pystyssä) fillarin kumin ja kävimme hyvin ansaituilla olusilla (Siihen osallistuin täysvaltaisesti). Sitten olikin taas miettiminen, että mihinkä suuntaan nyt ? Ei siis mitään hajua. Lopulta päätimme luottaa Googlen kaikkivoipaisuuteen ja antaa sen ohjata meidät takaisin leirille. Reitti teki aikamoisen pitkän kaarroksen, mutta sillä mentiin. Usko alkoi hiipua siinä vaiheessa, kun tultiin vankilan porteille ja olisi pitänyt ajaa vankilan muurin vierustaa umpitielle. Onneksi löytyi jälleen ystävällinen sielu nuoren naishenkilön ruumiissa. Tämä oli englantilainen ja oli asunut Berliinissä peräti 10 päivää. Vaikka hän oli yhtä pihalla kuin mekin, niin oli heti valmiina jelppimään. Pysäytimme yhdessä fillaristimiehen, joka selitti, että meidän piti mennä pientä kinttupolkua pitkin metsän läpi. Selvä! Ei yhtään epäilyttävää, mutta totta tosiaan, sinne googlekin meidät lykkäsi. Oli kuulkaa mielenkiintoinen reitti. Ei ehditty edes kuvia ottaa, kun poljettiin tuhatta ja sataa läpi metsäteiden, polkujen, hiekkarannan ja lentokentän vierustaa. Nähtiin jopa villisika, mutta mentiin siitäkin vaan äkkiä ohi.
Mutta perille päästiin vielä valoisan aikaan. Tulihan taas muistoja.

Leirintäalue oli kivassa paikassa niemen kärjessä. Joen varrella oli pikkumökkialueita, vähän niinkuin meidän siirtolapuutarha-alueet. Mökit vaan olivat mielikuvituksellisempia.

Leirintäalue joen toisella puolella.

Tie leirintäalueelle.

Seuraavana päivänä jätimme fillarit leirintäalueelle ja lähdimme keskustaan julkisilla menopeleillä. Kuljimme siis bussilla, metrolla, jalkaisin, maan päällä ja maan alla. Kerrankin helppoa kuin heinän teko. Jostain kummasta mieleeni tuli vanha vitsi: Mikä on saksalainen hääyö?
V: an auf hinter in neben uber unter vor zwichen.

Mitäpä sitä sanoisi Berliinistä? Valtava kaupunki ja erittäin mielenkiintoinen. Toisen maailmansodan tuhoista huolimatta vanhaakin rakennuskantaa löytyy, sulassa sovussa uudemman arkkitehtuurin kanssa. Toisen maailmansodan muistomerkkejä löytyy.

Brandenburgin portti

Checkpoint Charlie

Currywurstia Checkpoint Charliella

Aika paljon tuli nähtyä yhdessä päivässä, läpileikkaus Berliinistä. Koska oli lauantai, liikkeellä oli muutama muukin.  Aivan kuin kaikki 4,3 miljoonaa  berliiniläistä olisi ollut liikekannalla, tosin saksaa kuuli vain harvoin. Ennemmin korviin tulvi serbokroatiaa tai venäjää. Berliini on aikamoinen kansojen sulatusuuni.